EPILEPSIA & AUSTRALIANPAIMENKOIRA
This page is mostly in Finnish, see below for English sources about epilepsy.
Kasvattajana pidän Australianpaimenkoirilla sairauksista epilepsiaa sellaisena, johon kiinnitän todella paljon huomiota koiria kasvattaessa sekä jalostukseen sopivia koiria valitessa. Tämän sivun informaatio löytyy myös TERVEYS, LUONNE & ULKONÄKÖ sivulta sekä LINKIT & INFO - AUSSIE sivulta.
Alla kuitenkin vielä tiivistelmä epilepsiasta erikseen sekä linkit minulla tiedossa oleviin tietokantoihin jotka keräävät tietoa epilepsiaa sairastavista australianpaimenkoirista. Alempaa löytyy myös englanninkielisiä linkkejä ja artikkeleita epilepsiasta.
Epilepsia
Epilepsia on yksi yleisimmistä koirilla esiintyvistä neurologisista eli hermostollisista sairauksista. Epilepsian esiintyvyys kaikilla koirilla erottelematta eri rotuja on arvioitu vaihtelevan välillä 0,5-5%. Primääriselle epilepsialle on tyypillistä, että oireilu puhkeaa ensimmäistä kertaa 6 kk ja 5 ikävuoden välissä. Pienellä osalla koirista primäärisen epilepsian oireilu voi kuitenkin alkaa ennen 6 kk ikää tai 5 ikävuoden jälkeen. Australianpaimenkoirilla on todettu, että epilepsia on keskimääräistä vakava-asteisempaa ja vastaa huonommin hoitoon, kuin useiden muiden rotujen epilepsia.
Epilepsiakohtaus johtuu epänormaalista aivohermojen sähköisestä toiminnasta. Klassinen epilepsiakohtaus on tyypiltään ns. primäärinen yleistynyt kohtaus (primary generalized seizure). Yleistyneelle kohtaukselle on tyypillistä että koira kaatuu kyljelleen, menettää tajuntansa ja koiralla on hallitsemattomia lihaskouristuksia. Koira voi kuolata, äännellä, ulostaa tai virtsata kohtauksen aikana. Fokaalisessa eli paikallisessa epilepsiakohtauksessa epileptinen toiminta aivoissa paikallistuu pienelle alueelle. Fokaalisia epilepsiakohtauksia on aikaisemmin kutsuttu myös partiaalisiksi eli osittaisiksi kohtauksiksi. Fokaalinen epilepsiakohtaus voi olla yksittäisen raajan kouristelua, yksittäisten naaman lihasten kouristelua tai kuolaamista. Vaikeammin tunnistettavia fokaalisia epilepsiakohtauksia koirilla ovat aistihavaintojen ja tunnetilojen alueen kohtaukset: koira voi jahdata olemattomia kärpäsiä tai sen tunnetilassa tulee hallitsematon muutos esim. voimakas pelko tai raivo.
On tärkeää selvittää epilepsiakohtauksien taustasyy, mikäli koiralla esiintyy kaksi tai useampi epileptinen kohtaus. Primäärisessä eli idiopaattisessa epilepsiassa kohtauksille ei ole rakenteellista tai aineenvaihdunnallista taustasyytä, joka voitaisiin todeta potilaalle tehtävissä kliinisissä tutkimuksissa tai kuoleman jälkeen patologisessa tutkimuksessa. Primäärisen eli idiopaattisen epilepsian taustasyyksi on australianpaimenkoirilla todettu perinnöllinen sairaus. Tällä hetkellä ei täysin tiedetä miten epilepsia periytyy koirilla. On todennäköistä, että epilepsian periytymiseen liittyy useita geenejä ja periytyminen voi olla erilaista eri koiraroduilla.
Epilepsiakohtauksen voi aiheuttaa primäärisen l. perinnöllisen epilepsian lisäksi myös muut aivojen tai aineenvaihdunnan sairaudet. Primäärinen epilepsia todetaan tutkimalla ja sulkemalla pois muut sairaudet jotka voivat aiheuttaa sekundäärisiä tai reaktiivisia kohtauksia. Ennen kuin epilepsian toteamiseksi on saatu kehitettyä geenitestejä, ei ole olemassa spesifistä testiä, jolla primäärinen epilepsia voitaisiin todeta. Idiopaattisen epilepsian diagnosoimiseksi koiralle tehdään huolellinen yleistutkimus ja neurologinen tutkimus, kattavat verinäytetutkimukset, aivo-selkäydinnesteen tutkimus sekä aivojen magneettikuvaus (MRI) tai tietokonetomografiakuvaus (CT). Aivosähkökäyrän (EEG eli electroencephalogram) mittausta käytetään usein epilepsiadiagnostiikan tukena.
Primääristä epilepsiaa ei voida parantaa. Epilepsialääkityksen tavoite on vähentää kohtausten esiintymistiheyttä ja lieventää kohtausten vakavuutta siedettävälle tasolle. Erityisesti tavoitteena on välttää kohtausryppäiden ja status epileptikuksen syntymistä. Epilepsialääkityksellä voidaan onnistuneesti hoitaa noin 50-70% primääristä epilepsiaa sairastavista koirista.
Koska primäärinen epilepsia on osoitettu perinnölliseksi usealla rodulla, ei primääristä epilepsiaa sairastavaa koiraa tule käyttää jalostukseen. Myöskään tällaisen koiran ensimmäisen polven sukulaisia ei tule käyttää jalostukseen (vanhemmat, sisarukset, puolisisarukset). Linja- tai sukusiitosta sellaisten sukujen välillä, joissa esiintyy epilepsiaa, tulee välttää, kuten muissakin perinnöllisissä sairauksissa.
Lähde: Australianpaimenkoiran rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2019 - 2023
Epilepsia on yksi yleisimmistä koirilla esiintyvistä neurologisista eli hermostollisista sairauksista. Epilepsian esiintyvyys kaikilla koirilla erottelematta eri rotuja on arvioitu vaihtelevan välillä 0,5-5%. Primääriselle epilepsialle on tyypillistä, että oireilu puhkeaa ensimmäistä kertaa 6 kk ja 5 ikävuoden välissä. Pienellä osalla koirista primäärisen epilepsian oireilu voi kuitenkin alkaa ennen 6 kk ikää tai 5 ikävuoden jälkeen. Australianpaimenkoirilla on todettu, että epilepsia on keskimääräistä vakava-asteisempaa ja vastaa huonommin hoitoon, kuin useiden muiden rotujen epilepsia.
Epilepsiakohtaus johtuu epänormaalista aivohermojen sähköisestä toiminnasta. Klassinen epilepsiakohtaus on tyypiltään ns. primäärinen yleistynyt kohtaus (primary generalized seizure). Yleistyneelle kohtaukselle on tyypillistä että koira kaatuu kyljelleen, menettää tajuntansa ja koiralla on hallitsemattomia lihaskouristuksia. Koira voi kuolata, äännellä, ulostaa tai virtsata kohtauksen aikana. Fokaalisessa eli paikallisessa epilepsiakohtauksessa epileptinen toiminta aivoissa paikallistuu pienelle alueelle. Fokaalisia epilepsiakohtauksia on aikaisemmin kutsuttu myös partiaalisiksi eli osittaisiksi kohtauksiksi. Fokaalinen epilepsiakohtaus voi olla yksittäisen raajan kouristelua, yksittäisten naaman lihasten kouristelua tai kuolaamista. Vaikeammin tunnistettavia fokaalisia epilepsiakohtauksia koirilla ovat aistihavaintojen ja tunnetilojen alueen kohtaukset: koira voi jahdata olemattomia kärpäsiä tai sen tunnetilassa tulee hallitsematon muutos esim. voimakas pelko tai raivo.
On tärkeää selvittää epilepsiakohtauksien taustasyy, mikäli koiralla esiintyy kaksi tai useampi epileptinen kohtaus. Primäärisessä eli idiopaattisessa epilepsiassa kohtauksille ei ole rakenteellista tai aineenvaihdunnallista taustasyytä, joka voitaisiin todeta potilaalle tehtävissä kliinisissä tutkimuksissa tai kuoleman jälkeen patologisessa tutkimuksessa. Primäärisen eli idiopaattisen epilepsian taustasyyksi on australianpaimenkoirilla todettu perinnöllinen sairaus. Tällä hetkellä ei täysin tiedetä miten epilepsia periytyy koirilla. On todennäköistä, että epilepsian periytymiseen liittyy useita geenejä ja periytyminen voi olla erilaista eri koiraroduilla.
Epilepsiakohtauksen voi aiheuttaa primäärisen l. perinnöllisen epilepsian lisäksi myös muut aivojen tai aineenvaihdunnan sairaudet. Primäärinen epilepsia todetaan tutkimalla ja sulkemalla pois muut sairaudet jotka voivat aiheuttaa sekundäärisiä tai reaktiivisia kohtauksia. Ennen kuin epilepsian toteamiseksi on saatu kehitettyä geenitestejä, ei ole olemassa spesifistä testiä, jolla primäärinen epilepsia voitaisiin todeta. Idiopaattisen epilepsian diagnosoimiseksi koiralle tehdään huolellinen yleistutkimus ja neurologinen tutkimus, kattavat verinäytetutkimukset, aivo-selkäydinnesteen tutkimus sekä aivojen magneettikuvaus (MRI) tai tietokonetomografiakuvaus (CT). Aivosähkökäyrän (EEG eli electroencephalogram) mittausta käytetään usein epilepsiadiagnostiikan tukena.
Primääristä epilepsiaa ei voida parantaa. Epilepsialääkityksen tavoite on vähentää kohtausten esiintymistiheyttä ja lieventää kohtausten vakavuutta siedettävälle tasolle. Erityisesti tavoitteena on välttää kohtausryppäiden ja status epileptikuksen syntymistä. Epilepsialääkityksellä voidaan onnistuneesti hoitaa noin 50-70% primääristä epilepsiaa sairastavista koirista.
Koska primäärinen epilepsia on osoitettu perinnölliseksi usealla rodulla, ei primääristä epilepsiaa sairastavaa koiraa tule käyttää jalostukseen. Myöskään tällaisen koiran ensimmäisen polven sukulaisia ei tule käyttää jalostukseen (vanhemmat, sisarukset, puolisisarukset). Linja- tai sukusiitosta sellaisten sukujen välillä, joissa esiintyy epilepsiaa, tulee välttää, kuten muissakin perinnöllisissä sairauksissa.
Lähde: Australianpaimenkoiran rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2019 - 2023
EPILEPSIASTA LISÄÄ SUOMEKSI
TIETOKANTOJA EPILEPSIAA SAIRASTAVISTA AUSTRALIANPAIMENKOIRISTA
Alla tiedossani olevat, eri maiden tietokannat, jotka keräävät tietoa epilepsiaa sairastavista australianpaimenkoirista.
- Australian Shepherd Health & Genetics Institute, ASHGI, IDASH Database (ENG, vaatii rekisteröitymisen/kirjautumisen)
- Puolan epilepsiatietokanta (PL, baza välilehti)
- Heidi Sopasen (Kennel Shaking Tail) ylläpitämä epilepsialista (FIN, Epilepsia välilehti)
- Ruotsin epilepsiatietokanta (SWE)
- Saksan epilepsiatietokanta Facebookissa (DE, vaatii ryhmän jäsenyyden)
- Ranskan epilepsiatietokanta (FR)
- AussieWorldin epilepsiatietokanta (CZ)
Omaan henkilökohtaiseen käyttööni tekemäni yhteenveto ylläolevia listoja lähteenäni käyttäen löytyy TÄÄLTÄ. Tätä tietokantaa päivitän ajoittain.
- EpiGenes Facebookissa (ENG, EpiGenesin listan näkee liittymällä EpiGenes ryhmään groups.io sivustolla, lista on DATABASES välilehdellä)
Mikäli sinulla on australianpaimenkoira joka sairastaa epilepsiaa, suosittelen koiran ilmoittamista vähintäänkin Heidi Sopasen (Kennel Shaking Tail) ylläpitämään epilepsialistaan sekä ottamaan osaa Hannes Lohen epilepsiatutkimukseen (koirageenit.fi). Tietoisuus epilepsiaa sairastavista koirista ja niiden suvusta edesauttaa aina rodun kasvattajia tekemään parempia päätöksiä tulevaisuudessa, sekä edistää tietoisuutta epilepsian laajuudesta rodussa. Tutkimuksiin osallistuminen edesauttaa ymmärrystä sairaudesta sekä sen mahdollisesta periytymismekanismista.
EPILEPSY & AUSTRALIAN SHEPHERD - RELEVANT LINKS IN ENGLISH
Below is links to databases that collect information about epilepsy in australian shepherd and informative links about epilepsy. These can also be found on the LINKS & INFO - AUSSIE page.
If you have an australian shepherd that is affected by epilepsy, please add your dog to the to database maintained by Heidi Sopanen (Kennel Sahking Tail)l. The list is only in Finnish. The dog affected by epilepsy can also be added to ASHGI's list, this page needs you to be registered and logged in, registration is free. I also recommend that you take part of Hannes Lohi's genetic research at Koirageenit.fi as this helps to collect more knowledge about epilepsy as a disease. Adding your dog to any epilepsy list also gives breeders more information about epilepsy in the breed in general and helps them do better decisions when breeding and deciding what lines they should use in their breeding program.
Kaikki kuvat ja tekstit © Nina Hutri ellei toisin mainita
All texts and pictures © Nina Hutri unless otherwise mentioned